Haltin hiihtovaellus koiran kanssa

Haltin hiihtovaellus koiran kanssa

Miten varautua ja varustautua talvivaellukselle Lapin erämaahan koiran kanssa? Lue Tanjan ja Bambi-koiran kevättalven seikkailusta Haltille sekä vinkit toimiviin varusteisiin.

Tanja ja 5-vuotias lyhytkarvainen sekoituskoira Bambi starttasivat enimmäiselle hiihtovaellukselleen maaliskuun lopulla. Luvassa oli viikon reissu vaihtelevissa ja haastavissakin olosuhteissa.

Mukaan lähtenyt Bambi on jo kokenut vaeltaja, retkeilijä ja vetokoira. Vuoria on valloitettu ympäri Eurooppaa, mutta talvisin he ovat viihtyneet enimmäkseen huolletuilla koiraladuilla. Edessä oli siis uutta ja jännää, mutta huolellinen valmistautuminen antoi varmuutta reissun onnistumisesta. 

Hiihtovaellus Haltille päivä 1.

25.3.2023 Kilpisjärvi — Saarijärvi

Ensimmäinen päivä oli täynnä innostusta ja lievää kauhua. Sää ennusteet olivat muuttuneet aina vaan kylmemmiksi ja  matkaan piti lähteä. Myös Bambin, koska Lappiin saakka oltiin jo ajettu. Suksimaan meitä lähti seitsemän ihmistä ja hyvin kerrospuettu Bambi. 

Päivän matka ei ollut mielestäni paljon: noin 12 km karttojen perusteella. Kesävaelluksilla kävelty helposti tuplat päivässä. Eteneminen oli kuitenkin aikamoisen erilaista. Vauhti oli hidas ja Bambille hiihtäjä + ahkio olivat aivan liikaa painoa vedettäväksi. Ylämäkiin ahkio veti meitä taaksepäin, alamäkiin työnsi vauhtia lisää. Onneksi kuitenkin alamäet jäivät vain yhteen, joten kaatumisiakin sattui tänään vain se yksi.

12 km vei meiltä reilun 5 tuntia + vähän taukoiluaikaa. Suunniteltu tupa tuli kuitenkin vastaan ja mahduttiin just ja just sisälle nukkumaan. Pakkasta oli jo illalla ihan liikaa (n. -25) ja koiralle maistui uni, vaikka nukuttiin ihan ensimmäistä kertaa autiotuvassa. Bambi käpertyi omien ihmisten väliin makuupussin sisälle. Itse pyörin ja palelin lähes koko yön, mutta lepo tuli tarpeeseen.

Päivän suositus: Non-stop Glacier Jacket 2.0 koiran takki. Jo lähtiessä oli kylmä, mutta reissun loppua kohden hyvän toppatakin tärkeys oikein korostui! Ilman kunnon takkia ei olisi Bambi lyhyine karvoineen tullut hengissä reissusta takaisin. Kerrastoja oli tottakai myös, mutta tuulenpitävän toppatakin ansioista myös meidän sisäkoira jaksoi liikkua arktisissa olosuhteissa viikon!

 

Hiihtovaellus Haltille päivä 2.

26.3.2023 Saarijärvi — Meekonjärvi

Toiseen päivään herätessä me ihmiset tiedettiin jo mitä odottaa. Bambin järkytys kuitenkin paistoi kauas, kun lähdettiinkin jatkamaan poispäin autolta. 

Ensimmäiselle taukotuvalle saakka eteneminen oli suorastaan aika kamalaa. Koira ei halunnut edetä, koska ylämäkeen ei vauhti kiihtynyt vedosta ollenkaan. Edes ohi juosseiden koiravaljakoiden tuottama into ei riittänyt kuin muutamaksi metriksi. Taukotupa tuli kuitenkin vastaan, koira pääsi lämpöiseen päikkäreille ja jotain selvästi naksahti. Loppupäivän etapit menivät kauhealla draivilla ja alamäkiin vauhti suorastaan hirvitti. Alla olleet liukulumikengät eivät ohjattavuudellaan oikein loistaneet. Nurin mentiin taas, mutta matkanteko oli todellakin HAUSKAA! 

Kilometrejä kertyi 19 km ja kelit helli. Täydellinen auringon paiste, ei tuulta, eikä pakkanenkaan kiusannut nyt liikaa. Yöksi päästiin taas tupaan, jolloin huomattiin ikäväksemme Bambin silmien kärsineen päivän paisteesta. Työdiagnoosina jonkinlainen lumisokeus? Vilkkuluomet näkyivät ja koira vetäytyi pimeään. Onneksi ea välineistöä tältä porukalta löytyi mahdottoman hyvin ja Bambi sai kostutustipat silmiin yöksi. Nukuttiin erittäin hyvin pientä aamuyön viileyttä lukuunottamatta ja aamulla näytti kaikki taas paremmalta!

 

Päivän suositus: koiran aurinko-/suojalasit (RexSpecs). Tälläisiä emme vielä omista, mutta jatkoa aatellen varmasti laitetaan ainakin harkintaan. Talven keväthanget häikäisevät ihan mielettömästi ja kyllä se vain koirankin silmiin käy.


 

Hiihtovaellus Haltille päivä 3.

27.3.2023 Meekonjärvi — Haltin tupa

Nousua, nousua ja aina vaan nousua. Tiedossa oli jo etukäteen, että luvassa on rankka päivä. Omaa tunnelmaa laski akillesjänteen kovat kivut ja huoli Bambin silmistä, vaikka näyttivätkin jo lähes normaaleilta. Viriteltiin tytölle mun laskettelulasit päähän, joita suostui pitämään noin 200metriä kerrallaan. Tätä ei oltu harjoiteltu koskaan etukäteen, joten ei nyt suorilta ihan sujunut. 

Alun kankeudesta huolimatta matka lähti etenemään kivasti. Bambi veti fiiliksen mukaan ja sai ajoittain mennä pitkiäkin pätkiä vapaana. Nähtiin jäinen Pihtsusköngäs ja syötiin lounasta aurinkoisella Pihtsusjärvellä. Kohdattiin myös ensimmäistä kertaa tällä reissulla toinenkin retkeilykoira. 

Loppumatkasta nähtiin jo Haltin huippu edessäpäin, joka nostatti tunnelmaa mukavasti. 18 km hiihtelyn jälkeen rauhoituttiin tyhjään autiotupaan nukkumaan Haltin juurelle ja Bambi pääsi kokeilemaan parvella nukkumista. Hyvin rauhottui parven nurkkaan, eikä pyrkinyt omalta paikaltaan minnekään. Tänä yönä ei ollut kylmä ja nukuttiinkin ehdottomasti parhaiten koko reissulla. 

 

Päivän suositus: Fitdog -palautusjuomajauhe. Kilometrejä kertyi ja koira aina vaan jaksaa! Meitä kaikkia kyllä väsytti, mutta kenenkään tossu ei nouse yhtä vikkelästi kuin Bambilla. Bambin vaellusrytmiin kuului kevyt aamupala, lounasjuotto Fitdogilla ja raskaampi iltapala.


Hiihtovaellus Haltille päivä 4.

28.3.2023 Haltin tupa — Halti — Pihtsusjärvi

Säät suosivat edelleen. -19 astetta ja täysin sininen taivas tarjosi mukavat olosuhteet huiputtaa Suomen korkein kohta. Tänä aamuna Bambista huomasi pientä reissuväsymystä, joten sai kipsutella ihan omaan tahtiin. Ilman ahkioita hiihtäminen tuntui myös itselle ihanan kevyeltä, vaikka nousumetrejä tuvalta huipulle kertyi noin 380m. Huipulla näkymät oli mielettömät! Ei tuulta, pilvetön taivas ja ne maisemat! 

Alaspäin tultiinkin sitten vauhdilla umpihangessa. Vapaalaskua ei olla koskaan tehty, mutta jos muistuttaa vähänkään tälläistä niin jatkoon! Super kivaa ja Bambikin näytti nauttivan vapauden tunteesta. Tupalounaan jälkeen suunnattiin vielä Pihtsusjärvelle yöksi. Ja vihdoin reitti sisälsi enemmän laskua kuin nousua.

Päivä oli ehdottomasti kevyin ja helpoin tällä reissulla, mutta välipäivä teki kaikille hyvää! Huiputus oli hieno kokemus, vapaalasku vielä hienompaa, mutta tuntui myös hyvältä hörppiä auringonpaisteessa minttukaakaota Bambi kainalossa 15 km hiihtelyn jälkeen.

 

Päivän suositus: Tossut! Mukana kulki säkillinen koiran tossuja kaikkiin olosuhteisiin. Tassut ei palellut ja anturat pysyi ehjänä! Mitään selkeää merkkisuosikkia ei näihin olosuhteisiin löytynyt. Hangessa toimi pidemmät tossut, kylmällä paksummat. Reissulla kadonneiden tossujen määrä: 0 kpl.

 

 

Hiihtovaellus Haltille päivä 5.

29.3.2023 Pihtsusjärvi — Kuonarjoki

Sään suhteen tapahtui tänään täyskäännös. Pilvistä, utuista ja kaunista. Kylmyys oli poissa, mutta tuuli voimistumaan päin. Kevennettiin mun ja Bambin ahkiota entisestään, jotta omat jalat kestää ja Bambi jaksaisi enempi auttaa.

Alkumatka paineltiin vauhdikkaasti alamäkeen. Jyrkimmissä kohdissa oli vetokoirasta enempi harmia kuin hyötyä ja kaatuiltiinkin useamman kerran.

Lounaan jälkeen alkoi lumipyry ja pian kohdattu rajavartiolaitoksen porukka kehoittikin poistumaan sisätiloihin. Bambilla oli nyt ensimmäistä kertaa kylmä. Liikkuessa lämpö pysyi, mutta myrskytuuli riepotti tauoilla. Hiihdettiin siis lähes lumipyryssä Kuonarjoen tuvalle saakka. Kilometrejä kertyi taas noin 20!! Tupa oli täysi, mutta sopu sijaa antaa ja osa meidän porukasta mahtui sisälle nukkumaan lämpöiseen. Bambi oli meidän vahvin veruke päästä sisälle ja lopulta nukuttiinkin tiiviisti lusikassa tuvan nurkassa. Bambi sai olla tuvassa vapaana ja suhtautui ystävällisen välinpitämättömästi kaikkiin. Paljon satoi ihastelua tytön käytöksestä.

 

Päivän suositus: Ensiapupakkaus! Hyvin varusteltu sellainen, ja mieluiten vielä taito käyttää varusteita. Meillä kului reissulla enimmäkseen kipulääkkeitä ja ihoteippiä, mutta ilman niitä ei oltais selviydytty. Varustautuminen oli perus kipulääkkeistä isoihinkin katastrofeihin. Onneksi pärjättiin vähemmällä.


Hiihtovaellus Haltille päivä 6.

30.3.23 Kuonarjoki — Kilpisjärvi

Vielä piti olla yli vuorokausi reissua jäljellä, mutta päätettiin uskoa ennusteita ja lähteä pakoon myrskyä. Aamusta lähdettiin matkaan väsyneenä letkana kohti Kilpisjärveä. Bambi sai juosta vapaana ja etsiä meille väylää umpeen tuiskunneelta huoltoreitiltä. Hitaasti edettiin puuterilumessa, mutta sää ei varsinaisesti ollut huono. 

Lounas syötiin Saarijärven tuvalla, josta poistuessa sää teki jo täydellistä käännöstä kohti myrskyisää iltaa. Lunta tuiskusi kiihtyvällä vauhdilla ja meidän viimeiset 12km näyttivät kokoajan pidemmiltä. Pahimmillaan näkyvyys oli noin merkkikepin välin verran, joten ihan ei eksymään päästy. Tiukkaa teki silti kaikilla. Bambi puski kuitenkin läpi tuulen rohkeasti ja näytti kurjat fiilikset lähinnä seurueen pysähdellessä: pyrkien syliin, tuulensuojaan tai ahkioon. Eikä voi kyllä moittia. Keli oli aivan käsittämätön ja huhujen mukaan tuuli tunturissa oli jopa 33m/s. Kurjasta kelistä huolimatta oli Bambi aina valmis jatkamaan matkaa kohti Kilpisjärveä. 

Viimeiset kilometrit olivat kyllä tuskaiset, mutta Kilpisjärvellä keli jo huomattavasti siedettävämpi. Helpotus oli suuri kun päästiin sisätiloihin, suihkuun ja koira sohvalle!

 

Päivän suositus: Non-stop Arctic Jakka Pro. Traildog tarjosi minulle käyttöön taukotakin reissuun. Vaikka meillä oli ajoittain reissussa todella kylmä, ei tauoilla tarvinnut palella. Kunnon takki oli ehdottomasti yksi selviytymisedelletyksistä tälläisellä reissulla. Iso ja muhkea takki tarjosi suojaa paitsi minulle, myös Bambi pääsi käpertymään lähelle takin sisään kun tuuli riepotteli kaikkein pahiten.


Koiralla vaelluksella mukana olleet varusteet

   

Muutostarpeet varustelistaan: jäikö jotain käyttämättä tai puuttumaan?

Käyttämättä ei jäänyt kuin yhdet tossut. Tossuista käytetyimmät oli paksummat fleecesisustaiset, jotka suojasivat hyvin myös lumen kylmyydeltä. Pitkävartiset tossut toimivat hyvin hangessa ja perustossuja vaihdoin kuiviin aina tauoilla, jotta eivät pääse jäätymään. Yhtiäkään tossua ei meiltä kadonnut ja kaikki tossut tulivat myös ehjänä tästä reissusta takaisin. 

Bambi käyttää vaelluksilla aina vetovarusteita, vaikka vaatimusta vedolle ei ole. Valjaat on ergonomiset ja joustoliina antaa vähän armoa myös yllättävissä tilanteissa. Vetovyö ihmiselle on aivan ehdoton, jotta omat kädet saa vapaaksi sauvoja varten. Varahihnaa ei tällä reissulla tarvinnut ottaa käyttöön, mutta ilman en lähtisi, koska aina voi sattua välinerikkoja.

Takit olivat kaikki käytössä. Fleece meni päälle vasta viimeisinä päivinä, kun oli todella kylmä, muuten pärjäiltiin tosi hyvin kahdella kerroksella. Takkia valitessa kannattaa ottaa huomioon valjaiden käyttö yhdessä takin kanssa. Mikä tahansa takki ei myöskään anna koiralle vapautta liikkua mukavasti pitkällä reissulla. Korkea kaulus antaa lisälämpöä, mutta pipo oli ainakin Bambille ihan ehdoton. Isot luppakorvat piti saada pakkaselta suojaan. 

Ruokaa kului reissussa ihan älyttömästi. Oma kulutukseni oli noin 5000 kcal/päivä, joten tästä voi vähän suhteuttaa koiran ravinnon tarvetta. Me ei vaihdettu vahvempaan ruokaan, vaan nostettiin annosta. Juottojen merkitystä ei voi korostaa tarpeeksi! Liikkuva koira tarvitsee nestettä paljon ja tämä täytyy jo pakatessa ottaa huomioon: miten saada koira juomaan vettä silloin kun sitä on saatavilla? Meillä toimi hyvin Fitdog, jonka maku houkutteli juomaan ja samalla koira sai elektolyyttejä. 

Reissulle jäin kaipaamaan lähinnä suojalaseja koiralle. Meille sattui reissuun neljä mielettömän kirkasta päivää, mikä rasitti silmiä ihan tuntuvasti. Me ihmiset kuljettiin aurinkolasit päässä aamusta iltaan ja Bambi olisi kyllä ansainnut omat lasit myös. 

Bambin omien tavaroiden lisäksi jaettiin paljon välineistöä. Öiksi yhdistettiin makuupussit puolison kanssa, jotta Bambi pääsi väliin lämpöiseen. Taukotakkina minulla oli reilunkokoinen Non-stop Arctic Jakka Pro, jonka sisään sain kaapattua myös Bambin kovalta tuulelta suojaan. Myös Voited Travel Blanket -retkipeitto oli ahkerassa käytössä: yöt minun tyynynä ja tupatuoilla Bambin petinä. 

 

Mitä taitoja koiran on hyvä osata ennen vaellusta?

  • Rauhoittuminen! Nukuttiin sitten teltassa tai tuvassa, on koiran osattava levätä. Toisille retkeilijöille on myös annettava rauha. Bambi hyödynsi kaiken mahdollisen ajan lepäämiseen ja jaksoi viikon oikein hyvin.
  • Kannettavana / ahkiossa vedettävänä oleminen. Hätätilanteessa koira tulee saada pois erämaasta ja tällöin turvallisin ja kätevin tapa on pakata se ahkioon. Myös väsynyt koira kulkee kivasti ahkiossa.
  • Makuupussissa (koiran omassa tai ihmisen vieressä) nukkuminen. Tätäkin kannattaa harjoitella etukäteen. Lyhytkarvainen Bambi nukkui mieluiten ihan kainalossa samassa makuupussissa. Edes paksuturkkinen sisäkoira ei välttämättä pärjää kylminä öinä ilman lisälämpöä. 

 

Meidän reissu oli menestys ja toivottavasti saadaan tälläisiä vielä joskus lisää! Iso kiitos onnistuneesta reissusta kuuluu Traildogille! Talvivaeltaminen on jonkin verran välineurheilua, eikä ilman kunnon valmistautumista ole asiaa erämaa-alueille.

Lisää Tanjan ja koirien seikkailuja voit seurata Instagramissa ja TikTokissa tilillä @vedonvoimaa.

 

Takaisin blogiin