Koirapyöräily / Bikejoring
Koiran kanssa pyöräillessä sekä koira että omistaja pääsevät nauttimaan vauhdin hurmasta. Tältä sivulta löydät tietoa sekä koirapyöräilyksi kutsutusta valjakkourheilulajista että pyöräilystä koiran kanssa niin, että koira lenkkeilee pyöräilijän mukana.
Oikeilla varusteilla, pienellä harjoittelulla ja olosuhteiden huomioimisella pyöräily on mainio harrastus koiran kanssa. Se toimii myös arkea helpottavana taitona, jos olet esimerkiksi autoton tai pidät pyörällä liikkumisesta muuten vain. Yhä useampi haluaa myös ottaa koiran mukaan maastopyöräily- tai pyöräretkeilyharrastukseensa taikka alkaa harjoitella vauhdikasta bikejoringia eli koirapyöräilyä. Monet koirat pitävät vauhdikkaasta menosta!
- Koirapyöräily / bikejoring
Koirapyöräily on valjakkourheilun laji, jossa koira juoksee pyörän edellä sitä vetäen. Vetovaljailla varustettu koira on kiinni pyörässä joustavalla vetonarulla ja usein pyörässä on kiinnitettynä eteenpäin oleva vetoadapteri eli “antenni”, joka pitää vetonarun ylhäällä poissa eturenkaasta. Koirapyöräily on vauhdikas laji, joka vaatii erityisesti koiralta nopeutta ja kuntoa. Lajin huippujen nopeudet ovat parhaimmillaan yli 40 km/tunnissa ja koirapyöräilyssä voi kilpailla MM-tasolla asti.
- Pyöräily koiran kanssa
Termillä koirapyöräily viitataan siis vetourheilulajiin, mutta pyöräillä voi koiran kanssa toki myös rennommin. Tällöin koira yleensä juoksee pyörän vierellä, mutta tilanteesta riippuen koiran voi myös opettaa juoksemaan edellä tai takana.
- Kickbiking / potkupyöräily / scootering / potkulautailu
Pyöräilyä läheltä liippaava laji, jossa kulkupelinä on isorenkainen potkupyörä/potkulauta. Jotkut, varsinkin vähemmän pyöräilyä harrastaneet, kokevat potkuttelun pyöräilyä helpommaksi lajiksi koiran kanssa. Tutustu potkulautoihin tästä >
Miksi pyöräillä koiran kanssa?
Suurimmalle osalle koirista luonnollisin liikkumistapa olisi ravi, ei käynti. Näin ollen ihmisen kävely- tai jopa juoksuvauhti on koiralle epäluonnollisen hidas etenemistapa. Pyörällä ihminen pystyy tarjoamaan koiralle reipasvauhtisempaa liikuntaa. Se sopii liikunnantarpeen tyydyttämiseen silloinkin, kun koiraa ei voi liikuttaa vapaana esimerkiksi riistaviettisyyden tai arvaamattomuuden vuoksi. Pyöräily sopii siis myös esimerkiksi metsästyskoirien pohjakunnon ylläpitäjäksi metsästyskauden ulkopuolella.
Sopiiko pyöräily kaikille koirille?
Pyöräily on mainio harrastusmuoto terveille ja terverakenteisille täysikasvuisille koirille. Vielä kasvavassa iässä olevan nuoren koiran kanssa kannattaa harjoitella pyöräilyyn tarvittavia perustaitoja ja pyörän lähellä olemista ja kulkemista mutta varsinaisen pyörälenkkeilyn ja varsinkin vetoharrastuksen aloittamisen kanssa tulee odotella siihen asti, että koira on täysikasvuinen.
Vastaavasti jo ikääntyneen koiran kanssa pyöräilyn pituus ja vauhti tulee luonnollisesti suhteuttaa koiran kuntoon ja terveydentilaan.
Vauhti koiran mukaan
Pyöräillessä koiran kanssa pyöräilijän pitää aina säätää oma vauhtinsa koiran vauhdille sopivaksi. Useimmiten tämä käytännössä tarkoittaa sitä, että pyöräilijän polkemistahti on hyvin verkkainen ja jarruja saa käyttää usein, ylämäkiä lukuunottamatta.
Pyörälenkkeillessä kannattaa mieluusti pyrkiä siihen, että koira etenisi suurimmaksi osaksi ravaten. Toki myös laukkaspurtteja voi ottaa ja monet koirat niistä nauttivat, mutta laukkaaminen on koiran keholle ja nivelille ravia rasittavampi askellaji. Ravi kuormittaa koiran kroppaa ja lihaksia tasaisemmin, joten siksi pääpainon on hyvä olla siinä.
Kilpailulajinakin tunnetussa koirapyöräilyssä tavoitteena on mahdollisimmat nopea suoritusaika, joten vetokoirat etenevät yleensä laukalla ja pyöräilijän tarkoituksena on hidastaa koiraa mahdollisimman vähän - mutta vetourheilukoirienkin harjoitteluun kuuluu enimmäkseen ravaamista ja vapaana liikkumista.
Missä koiran kanssa voi pyöräillä?
Valitse koirallesi sopivat rauhalliset pyöräilyreitit ja -ajankohdat: erityisesti harrastuksen alussa kun ohittaminen on vielä harjoittelun alla.
Koiran kanssa pyöräilevän kannattaa suunnitella reittinsä niin, että koiralla olisi pehmeä ja mukava juoksualusta. Vältä asvalttia ja isoa terävää soraa ja suuntaa lenkit hiekkateille, ulkoilureiteille ja poluille. Jos et voi välttää siirtymiä kovemmalla alustalla, koita silloinkin hyödyntää pehmeämpiä pientareita.
Koiralle hyvää juoksualustaa ovat myös pehmeät, ei kovin kivikkoiset, polut. Suhteuta maasto kuitenkin aina myös omiin ajotaitoihisi. Opettele ensin polkuajoa itseksesi ja lisää vasta myöhemmin yhtälöön koira. Esimerkiksi maastopyöräilyn alkeiskurssit toimivat hyvänä alkuna tekniikkaharjoittelulle.
Vinkkejä koiran kanssa pyöräilevälle
- Aloittaminen:
- Totuta koiraa ensin pelkkään pyörän lähellä olemiseen, kävelemiseen ja pyörästä lähteviin erilaisiin ääniin.
- Hanki sopivat varusteet. Tietoa erilaisista varusteratkaisuista löydät alempaa tältä sivulta.
- Ole valppaana ja ennakoi: ”toinen silmä havainnoi aina ympäristöä, toinen koiraa”.
- Anna koiralle mahdollisuuksia tarpeiden tekoon ennen pyöräilyä sekä luvan kanssa myös lenkin aikana. Tämä on osa ennakointia. Valtaosa äkkipysähdystilanteista liittyy siihen, että koira pysähtyy tarpeilleen. Riittävän usein tapahtuvat luvalliset pysähdykset vähentävät äkkitilanteita.
- Ilmoita ajoissa ohituksista muille kulkijoille. Varsinkin koirallisille ohitettaville on hyvä aina huikata, että ohi on tulossa pyörän lisäksi myös toinen koira, ja antaa heille aikaa siirtyä sivummalle. Kiltistikin ohi juokseva koira voi saada ohitettavat koirat provosoitumaan.
- Jos koirasi tulee vierelläsi, pyri ohittamaan niin, että pyörä on koirasi ja ohitettavien välissä.
- Kerro aina koirallesi, mitä on tapahtumassa (käännökset, pysähdykset jne.) Koira oppii kuuntelemaan ja ajosta tulee harjoittelun myötä yhä sujuvampaa.
- Ota suunta- ja vauhdinmuutoskäskyt käyttöön myös arjen kävely- ja juoksulenkeille: niin ne vahvistuvat huomaamatta.
- Valitse reitit, joilla koiralle tulee mahdollisimman vähän kulkua asfaltilla tai muilla hyvin kovilla ja karheilla alustoilla.
- Älä pyöräilytä koiraa kun sää on liian lämmin tai ilmankosteus suuri.
- Pidä huoli koiran nesteytyksestä.
- Aloita ja päätä lenkki rauhallisempaan vauhtiin ja kävelyyn, jotta lihakset ehtivät lämmetä ja jäähtyä.
- Vaihtele lenkkivauhtia ja maastoja.
- Muista maltti lenkkien pituudessa erityisesti harrastuksen ja pyöräilykauden alussa.
- Tarkkaile aina koiran jaksamista. Lenkki on parempi päättää ennen kuin koira ehtii väsähtää. Näin sinulla on innokas pyöräilykaveri myös tulevaisuudessa.
- Käytä aina kypärää!
Oikeat varustevalinnat vähentävät vaaratilanteiden riskiä
Talutin pyöräilijän kädessä tai ohjaustangon kahvassa on valitettavan usein nähty tapa, jolla maksimoidaan riskit koiran kanssa pyöräillessä. Tällaisen ratkaisun käyttäjä löytää itsensä yleensä enemmin tai myöhemmin tien pinnasta. On turha kuvitella, että ihmisen reagointinopeus riittäisi äkkitilanteissa irroittamaan hihnan tarvittavassa sekunnin sadasosassa. Lisäksi irtipäässyt koira voi karata, loukkaantua ja aiheuttaa vaaratilanteita muille kulkijoille.
Koiran kanssa pyöräilevän tärkein turva onkin aina ennakointi. Sen lisäksi on olemassa kuitenkin koiran kanssa pyöräilemiseen sopivia varusteita, jotka vähentävät vaaratilanteiden riskiä. Tällaisia ovat esim. pyöräilijän lantion ympärille tulevat joustotaluttimet, pyörään asennettavat ns. koiranjuoksutustelineet (eli sivulle osoittavat ”springerit”) tai vetoadapterit (eli eteenpäin osoittavat taipuisat ”antennit”).
Varusteiden valintaan vaikuttaa se, onko koiran tarkoitus juosta pyörän edellä, sivulla vai kenties jopa takana. Yleisin tapa pyöräillä koiran kanssa on se, että koira juoksee pyörän rinnalla. Bikejoringissa eli koirapyöräilyssä koira on aina pyörän edellä.
Kun koira kiinnitetään pyörään tai pyöräilijään, on ergonomian takia ehdottoman tärkeää, että välissä on joustava liina tai joustopala. Jouston tehtävä on vaimentaa sekä koiraan että pyöräilijään kohdistuvia nykäyksiä. Koiralla tulisi olla hyvin istuvat valjaat, jotka eivät kurista tai rajoita jalkojen liikkeitä. Lue lisää erilaista valjaista ja niiden istuvuudesta täältä >
Erilaisia tapoja koiran kanssa pyöräilyyn
Pyöräileminen koira pyörän vierellä
+ helppo tapa aloittaa pyöräilyharrastus koiran kanssa
+ koira on lähellä ja hallittavissa myös fyysisesti
+ valjaiksi riittää hyvin istuvat ns. arkivaljaat (mielellään Y-malliset)
- koiran juoksemisesta voi tulla vinoa varsinkin jos koira varoo pyörää tai juoksutuspuoli on aina sama
- ”leveä kuljetus” ei mahdu hyvin kapeille poluille
Varusteet sivulla juoksuttamiseen
-
Lantiotalutin
Yksinkertaisimmassa kiinnitysratkaisussa koira on kiinni pyöräilijän lantion ympärillä olevassa joustavassa taluttimessa. Taluttimen on tärkeää olla pyöräilijän lantioluiden tietämillä eikä ylhäällä vyötäröllä, jotta mahdolliset nykäykset eivät kohdistu selkään. Hihnan on hyvä olla sen verran lyhyt, ettei koira pääse kiertämään pyörän etupuolelle eikä hihna sotkeudu polkimiin. Sotkeutumista vähentää myös se, että hihna lähtee lantiolta suoraan sivulle eikä suoraan eteenpäin kuten esim. koirajuoksussa käytetyissä vetovöissä.
Lantiolla olevan taluttimen parhaita puolia on se, että koiran kanssa on helppo ns. jalkautua pois pyörän päältä. Se on myös monikäyttöinen eikä vaadi asennuksia. Suosittu lantiotalutin pyöräilyyn on Ruffwear Roamer Bungee Leashin lyhyempi versio. Säädettävän, nopean kiinnityksen lisäksi siinä on nykäyksiä vaimentava jousto sekä kahva, josta koiran saa tarvittaessa pidettyä myös aivan lähellä esim. ohituksissa. Hihna on myös helppo ja nopea kietaista kokonaan pyöräilijän lantion ympärille silloin, kun koira ei ole siihen kytkettynä.
-
Koiranjuoksutusteline (tutummin springeri)
Springeriksi kutsutaan pyörän satulaputken ympärille asennettavaa ns. sivujuoksutustelinettä. Tämä on perinteinen malli, jossa itse telineen jousi vaimentaa nykäyksiä. Sivujuoksutusteline sopii hyvin esim. vilkkaammin liikennöidyillä teillä koiran kanssa pyöräileville, sillä koira pysyy vierellä hyvin lähellä pyörää. Se vie kuitenkin tilaa sivuttaissuunnassa, joten ei sovellu kapeille poluille.
-
Edestä sivulle käännettävissä oleva vetoadapteri
Jotkut vetoadaptereista voidaan asentaa tai kääntää myös pyörän sivulle. Tällainen vetoadapteri on esimerkiksi Kainpo Combi Plus. Lisää vetoadaptereista alempana.
-
Hihna satulatolppaan kiinnitettynä
Tämä ratkaisu toimii hyvin ns. tilapäisratkaisuna ja on aina parempi kuin talutin pyöräilijän kädessä. Esimerkiksi normaalin taluttimen tai joustavan vetonarun voi laittaa kaksinkerroin, jotta se lyhenee sopivaksi. Lyhyenä hihna ei pääse sotkeutumaan niin helposti polkimiin. Tällä tavalla koira on kiinnitettynä kohtaan, jossa on paljon massaa (satulan päällä istuva pyöräilijä), joten koiran sivuliikkeet eivät pääse kovinkaan helposti vaikuttamaan tasapainoon.
Pyöräileminen koira pyörän edellä / koirapyöräily / bikejoring
+ koira saa valita juoksulinjansa vapaammin kuin vieressä juosten
+ juoksuasento pysyy helpommin suorana kuin sivulla juoksutettaessa
+ toimii kapeilla maastopyöräilypoluillakin
+ koirasta saa vetoapua (jos koira vetää, tulisi sillä olla vetovaljaat)
+ koirapyöräilyharrastuksessa voi edetä myös valjakkourheilukilpailuihin asti
- vaatii vähän liikennöidyt reitit ja paljon taitojen harjoittelua
Huomioitavaa: Osaako koirasi jo suuntakäskyt? Osaako koirasi suhtautua välinpitämättömästi muihin liikkujiin ja ohittaa? Vetourheilun alkeet on helpointa opettaa koirajuoksun avulla ennen koirapyöräilyyn siirtymistä.
Varusteet edellä juoksuttamiseen
-
Vetoadapteri
Vetoadapteriksi kutsutaan pyörän keulalla olevaa taipuisaa ja eteenpäin olevaa ns. antennia. Se on tarkoitettu pyöräilyyn, jossa koira etenee pyörän edellä, yleensä vetäen. Vetoadapteri pitää vetonarun ylhäällä niin, ettei se pääse sotkeutumaan pyörän eturenkaaseen vaikka koira hidastaisi tahtiaan. Tämä lisää turvallisuutta huomattavasti.
Vetoadapterissa oleva jousi on taipuisa, jotta se myötäilee koiran liikkeitä. Jousta itsessään ei kuitenkaan ole tehty kestämään vetoa, joten vetonaru tulee AINA kiinnittää pyörän rungon ympärille (tai joidenkin adapterimallien kiinnikeosassa olevaan lenkkiin). Hihnaa ei siis ikinä kiinnitetä antennin päässä olevaan rinkulaan, vaan pyörään. Vetoadapterin kanssa kannattaa käyttää noin 2.5–3-metriseksi venyvää joustavaa vetonarua.
Vetoadapterimalleja on erilaisia, sillä pyörätkin poikkeavat toisistaan. Valikoimastamme löytyy useita eri adapterimalleja, myös sellaisia, jotka sopivat moderniin maastopyörään/täysjoustopyörään/fatbikeen. Vetoadapteri asennetaan useimmiten joko pyörän rungon ympärille tai kaulaputken ympärille - pyörän muotoilusta ja adapterimallista riippuen. Myös ohjaustankoon asennettavia adaptereita on saatavilla.
Tutustu vetoadapterin valintaoppaaseen tästä.
-
Vetovaljaat
Pyörän edellä kulkevalla koiralla tulee ehdottomasti olla valjaat - vetävällä koiralla vetourheiluun tarkoitetut vetovaljaat. Kaulapannalla ei tule koskaan vedättää edes kokeilun vuoksi. Hyvin istuvat vetovaljaat ohjaavat vedon paineen koiran rintaan, pois kurkulta. Lue lisää sopivien valjaiden löytämisestä sovitusoppaastamme.
-
Joustava vetonaru
Kilpailusäännöt toimivat hyvänä ohjenuorana: koirapyöräilyssä täyteen mittaan venytetyn vetonarun täytyy olla vähintään 2 m ja enintään 3 m mitattuna koiran takaosasta pyörän etuosaan. Vetonarun pyöräilijän puoleisessa päässä on kiellettyä olla minkäänlaista metallikoukkua tai metallirengasta.
Pyöräileminen koira pyörän takana
Maastopyöräilyä harrastaville koirille voi olla järkevää opettaa myös pyörän takana juokseminen kytkemättömänä. Erityisesti hyvin kapeilla ja hyvin epätasaisilla poluilla maastopyöräillessä tämä taito voi tulla tarpeeseen.
+ fyysisesti ergonomisin / turvallisin haastavissa maastoissa (ei nykäyksiä tai kolhaisujen vaaraa)
+ pyöräilijä voi valita ajolinjansa ilman että koiraa tarvitsee varoa
+ mahdollistaa hyvinkin teknisten polkujen kulkemisen koiran kanssa
- vaatii erityisen hyvän hallinnan koiraan ilman fyysistä kontaktia
- koiran tulee olla välinpitämätön muita kulkijoita ja eläimiä kohtaan
Taakse siirtymistä ja siellä seuraamista on helpoin harjoitella ensin poluilla kävellen tai kävelyvauhdilla, erillisestä käskystä.
Vaikka koira tulisi vapaana pyörän perässä, talutin kannattaa aina olla nopeasti saatavilla mm. ohituksia varten. Tähän toimii jo edellä mainittu sivujuoksutukseen sopiva pyöräilijän lantiolle tuleva talutin. Koiralla voi myös olla kaulassaan pannan ja hihnan yhdistelmä. Tällainen tuote on esim. NiteIze Raddog -panta, jonka sisältä kelautuu tarvittaessa ulos lyhyt talutushihna, joten koiran saa salamannopeasti kytketyksi, kun tarpeellista.
Pyörän takana tulevassa koirassa on käytännöllistä olla kiinni esim. kulkunen, jonka äänestä pyöräilijä tietää koiran pysyvän vauhdissa mukana taakseen jatkuvasti vilkuilematta.
Pyörän takana seuraaminen on osittain harjoiteltavissa oleva taito, mutta luonnollisesti ei sovi kaikkiin ympäristöihin eikä kaikille koirille.
Koirapyöräilykilpailut
Mukaan kilpailutoimintaan koirapyöräilyssä? Suomessa sulan maan valjakkourheilukilpailuja järjestetään keväisin ja syksyisin. Kesät ovat valjakkourheilijoiden loma- ja peruskuntokautta, sillä kuuma sää ei ole sopiva valjakkourheilun harrastamiseen.
Kilpailureitit koirapyöräilyssä ovat yleensä pururatatyyppisiä ja pituus on n. 5-7 km. Sääntöjen mukaisesti koiran tulee edetä koko matka pyöräilijän edellä.
Suomen Valjakkourheiluliiton alaisissa kilpailuissa on käytössä kansainvälisen valjakkourheiluliiton IFSS:n kilpailusäännöt. Kansalliset säännöt täydentävät IFSS:n sääntöjä kansallisissa valjakkourheilukilpailuissa ja SM-kilpailuissa. Tietoa tulevista koirapyöräilykilpailuista löydät täältä: Valjakkourheilukilpailut ja -tapahtumat. Kilpailuilmoituksissa koirapyöräilysarjan luokkalyhenne on DBM / DBW (koirapyöräily miehet / naiset).