Koirajuoksu / Canicross

Koirajuoksu on monille helpoin tapa aloittaa valjakkourheilu. Koirajuoksussa koirakko etenee niin, että koira vetää juoksijaa. Koiralla on sopivat vetovaljaat ja ihmisellä lantiolla oleva vetovyö. Välissä on aina joustava vetonaru, joka vaimentaa nykäyksiä.

Koirajuoksussa ns. heikoin lenkki on yleensä juoksija, sillä koirakko etenee pääasiassa sitä vauhtia mitä juoksija pystyy juoksemaan. Koirasta saa toki huomattavaakin vetoapua, mutta muihin valjakkourheilulajeihin verrattuna koirajuoksussa koiran vetokyky ei ole yhtä ratkaisevaa. Lajia onkin siis helppo harrastaa kilpailutasollakin asti hyvin monenlaisten ja monen kokoisten koirien kanssa. Monet harrastavat koirajuoksua toki myös täysin ilman kilpailutavoitteita: se on helppo tapa kohottaa niin omaa kuin koiran kuntoa. Koira on mainio kirittäjä ja yhdessä tekeminen antaa aivan uutta pontta normaaliin lenkkeilyyn!

Canicrossin aloittaminen

Joiltain koirilta vetäminen lähtee sujumaan aivan luonnostaan, kun taas toisia voi joutua rohkaisemaan vetoon enemmän. Jos haluat että koirastasi tulee varma vetäjä, joka ei pysähtele hajujen tai muiden häiriöiden perään, kannattaa vetoa harjoitella aivan kuten muitakin uusia taitoja. Koirajuoksuharrastus kannattaa aloittaa maltilla. Juoksijan vetäminen on koiralle raskasta, joten aluksi matkat eivät ole kuin kymmeniä tai satoja metrejä. Kun et päästä koiraa väsähtämään liikaa, säilyy sillä into juoksemiseen.

Milloin koirajuoksun voi aloittaa?

Suunta-, liikkellelähtö ja pysähdyskäskyjä voi alkaa harjoitella jo pennun kanssa arkiulkoilun ohessa (ja jatkaa vahvistamista läpi koiran koko elämän). Varsinaiseen vetoharjoitteluun tulee koiran kuitenkin olla täysikasvuinen ja terve. Koirajuoksun aloittamisen pohjalla on hyvä olla jonkinlainen peruskunto sekä koiralla että juoksijalla. Myös juoksijan fysiikka joutuu lajissa erilaiselle koetukselle kuin ilman vetoa juostessa, joten tukilihasten ja juoksutekniikan olisi hyvä olla kunnossa urheiluvammojen ehkäisemiseksi. Tämä korostuu erityisesti isojen, voimakkaasti vetävien koirien kanssa juostessa - pienempien koirien kanssa vedon vaikutus on luonnollisesti pienempi.

Koirajuoksun aloituskynnys on joka tapauksessa hyvin matala. Esimerkiksi koirapyöräilyyn ja koirahiihtoon verrattuna jalkaisin liikkuvan ihmisen on huomattavasti helpompi kontrolloida koiraa. Koirajuoksu toimii myös hyvänä vedon aloituslajina koiralle, vaikka tavoitteena olisikin keskittyä myöhemmin muihin valjakkourheilulajeihin.

Varusteet kunnossa alusta asti

Aina kun koira pistetään vetämään, tulee varusteiden olla ehdottomasti kunnossa: oikean kokoiset vetovaljaat koiralle, joustava vetonaru ja jalkalenkillinen vetovyö juoksijalle. Älä siis sorru ajatukseen, että hankit oikeat varusteet sitten, kun olette ensin aloitelleet lajia. Oikeat varusteet ovat turvallisuustekijä sekä sinulle että koirallesi. Esimerkiksi väärin istuvat vetovaljaat voivat myös nopeasti nujertaa koiran motivaation koko lajiin. Koirajuoksuvarusteet ovat myös monikäyttöiset: usein samaa juoksuvyötä ja joustoliinaa voi käyttää myös arkikävelyillä ja retkeillessä/vaelluksilla. Lue lisää varusteista alempaa.

Alkeisharjoitteet

Vetoharjoittelu kannattaa aloittaa aivan lyhyillä, muutaman kymmenen metrin vedoilla palkkion luokse. Palkkana voi toimia ruoka, lelu tai vaikka tuttu ihminen. Jos pystyt hyödyntämään avustajaa, anna hänen innostaa koiraa sanallisesti edestä päin. Takana innokkaasti hihkuva juoksija saa nimittäin aloittelevan koiran helposti vain katselemaan taakseen tai jopa pysähtymään. 

• Juoskaa yhdessä palkan luokse koira vetovaljaissa mutta kytkemättömänä. Näin koira tottuu siihen, että ihminen juoksee lähellä takana.
• Anna koiran vetää vetovaljaissa palkalle, niin että jarruttelet menoa. Näin koira saa tuntumaa vetovaljaissa vetämiseen. Tässä harjoituksessa sinun ei tarvitse itse ensin edes juosta.

Muista aina lämmitellä ja jäädytellä sekä koirasi että omat lihaksesi ennen ja jälkeen lyhyidenkin vetoharjoitusten.

Vetopätkien pidentäminen

Kun koiraa ei enää häiritse perässä juokseva “jarru” ja koira on oppinut, että vetovaljaissa vetäminen on sallittua ja toivottavaa, voidaan vetomatkaa lähteä pidentämään portaittain eri harjoituskerroilla: esim. 100, 300, 500, 800 metriä. Matkojen pidentyessä mukaan tulee luonnollisesti myös käännöksiä.

Jotta koiran motivaatio vetämiseen pysyy yllä, tulee harjoittelussa säilyttää maltti. Veto-osuuden pituuden tulisi erityisesti aloittelevalla koiralla olla sellainen, että koira jaksaa sen vetää liina kireällä. Hyvin sujuneiden suoritusten myötä koira saa itsevarmuutta vetämiseen ja vetomotivaatio kasvaa.

Vetotreenin voit sisällyttää osaksi pidempääkin juoksulenkkiä. Järkevää onkin ensin hölkkäillä lihakset lämpimiksi - ottaa lenkin keskelle veto-osuus - ja jatkaa sitten vielä lihaksia jäähdytellen loppulenkki. Silloin kun koiran ei ole tarkoitus vetää, voi hihna olla kiinni koiran kaulapannassa. Lämmittelyn ja jäähdyttelyn voi toki tehdä myös niin että koira saa liikkua vapaana; jos siihen on mahdollisuus.

Vaikka koirasi tuntuisi kokevan jo itse liikunnan palkitsevaksi tekemiseksi, on lenkin lopussa odottava kiitos tärkeä osa vetomotivaation ylläpitoa.

Varusteet koirajuoksuun

• Vetovaljaat koiralle
  Koiralle hyvin istuvat, oikean kokoiset, vetourheiluun tarkoitetut valjaat. Ergonomisilla vetovaljailla vedon suurin paine kohdistuu mukavasti koiran rintakehään eikä herkälle kurkun alueelle tai olkapäiden päälle. Tutustu tästä vetovaljaiden sovitusoppaaseemme.
  
  Mikäli koirasi ei ole tarkoituskaan varsinaisesti vetää vaan vain edetä edelläsi hihnan päässä, tai jopa vierelläsi, sopii koiran kanssa juoksemiseen erinomaisesti pitkänmallisten vetovaljaiden sijasta hyvin istuvat lyhyemmät Y-valjaat.
  
  
• Joustava vetonaru
  Kaikissa valjakkourheilulajeissa tulee käyttää aina joustavaa vetoliinaa. Optimaalinen (ja kilpailusäädökset täyttävä) koirajuoksunarun mitta on venytettynä vähintään 1,5 m ja enintään 2,5 m mitattuna koiran takaosasta kilpailijan vetovyön lukkoon/koukkuun. Joustoliinassa ei saa juoksijan puoleisessa päässä olla virallisten sääntöjen mukaan minkäänlaista metalliosaa (lukkoa tai rengasta tms.), sillä ne saattavat vahingoittaa koiraa, mikäli vetonaru jostain syystä irtoaa/irrotetaan kesken vedon. Tämä turvallisuustekijä on hyvä ottaa huomioon myös treenatessa.
• Muista myös tarkistaa aika-ajoin vetoliinan kunto ja elastisuus: laadukkaatkin vetoliinat menettävät ajan ja kovan käytön myötä jousto-ominaisuuksiaan.
  
  
• Vetovyö juoksijalle
  Juoksijan lantiolle tulevan vetovyön on tärkeä pysyä juostessakin paikoillaan. Jalkalenkit estävät vyön hilautumisen juostessa ylös. Liian ylhäällä vyötäröllä oleva vetovyö on erittäin riskialtis, sillä kaikki nykäykset kohdistuvat tällöin ihmisen selkään. Vetovyön tulee olla myös tarpeeksi leveä: kilpailusäännösten mukainen vetovyö on selkäpuolelta vähintään 7 senttimetriä leveä. Erilaisiin vetovyömalleihin voit tutustua tarkemmin vetovyöoppaassamme. Yksi ergonomisimmista vaihtoehdoista juoksuvyöksi on Non-stop dogwearin CaniX Belt, jossa vetopiste tulee alhaalta, juoksijan pakaroiden korkeudelta.
  
  

Koirajuoksukilpailut

Valjakkourheilukilpailut Suomessa ovat vielä kohtalaisen pienehköjä tapahtumia, joissa tunnelma on rento. Älä siis turhaan arastele ensimmäisiin kilpailuihin osallistumista! Valjakkourheilu-uran aloittaminen on helpointa nimenomaan koirajuoksulla. Käytännössä taidoiksi riittää se, että koira etenee juoksijan edellä vapaaehtoisesti eikä ole vaaraksi muille koirille tai juoksijoille. Aggressiivisilla taipumuksilla varustetun koiran paikka ei missään nimessä ole valjakkourheilukilpailuissa, sillä tiukkojakin ohitustilanteita tulee eteen väistämättä. 

Suomessa niin kutsuttuja sulan maan valjakkourheilukilpailuja järjestetään keväisin ja syksyisin. Kesät ovat valjakkourheilijoiden loma- ja peruskuntokautta, sillä kuuma sää ei ole sopiva valjakkourheilun harrastamiseen. Suomen Valjakkourheiluliiton alaisissa kilpailuissa on käytössä kansainvälisen valjakkourheiluliiton IFFS:n kilpailusäännöt. Kansalliset säännöt täydentävät IFSS:n sääntöjä kansallisissa valjakkourheilukilpailuissa ja SM-kilpailuissa.

Tietoa tulevista koirajuoksukilpailuista löydät täältä: Valjakkourheilukilpailut ja -tapahtumat. Kilpailuilmoituksissa koirajuoksusarjojen luokkalyhenteet ovat DCM / DCW (canicross miehet / naiset) sekä juniori-ikäisillä DCMJ / DCWJ (pojat/tytöt). Virallisissakin kilpailuissa järjestetään usein normaalin canicross-luokan (yleensä n. 5 km) lisäksi myös canicross-harrasteluokka (yleensä n. 3 km). 

Muista tutustua myös sivuumme: Koirajuoksukilpailuihin osallistuminen.

Vetääkö koira aina hihnassa, jos sen kanssa harrastetaan vetolajeja?

Eräs vetolajien aloittamista harkitsevia mietityttävä asia on se, että alkaako koira vetää myös arkilenkeillä hihnassa. Käytännössä koirat oppivat kyllä erottamaan eri varusteista sen, milloin saa vetää kunnolla ja milloin ei. Vetovaljaat ovat koiralle erituntuiset päällä kuin normaalit arkiulkoiluvarusteet, joten erottelu on niille helppoa. Loogista koiralle siis onkin, että vetolenkeillä käytössä on eri valjaat kuin ne, joilla on opeteltu kulkemaan arjessa kauniisti vetämättä.

Koira, jolla harrastetaan vetolajeja, ei siis tarkoita automaattisesti aina hihnassa vetävää koiraa. Vetolajien harrastaminen on myös oiva tapa kanavoida aktiivisen koiran energiaa liikuntaan. Näin ollen luvallinen vetäminen vetovarusteissa voi hyvinkin helpottaa myös arkilenkkeilyä.